Mistähän sitä aloittaisi tämän pohdiskelun? Tuli jo palautetta että pitäisi blogia kirjoitella, liian pitkä tauko. :D Joo tiedän, mutta on vaan ollut niin älytön kiire jotta tuntuu ettei ehdi mitään, vaikka samallahan sitä kirjoittelisi edes lyhyen tekstin kun selailee nettiautossa maasturinkiilto silmissä autoja...:) Se tuo talvi taas muistuttaa siitä että oman autoni puskuri ei ole suunnilteltu teiden auraamisen mutta käytännössä sitä väkisinkin sivuteillä tulee harrastettua kun on tuo auton painopiste aika matalalla...Joten siitä siis johtunee aivan hillitön maasturikuume ja koska olen hyvin vaatimaton ja pieniä autoja rakastava ihminen (Näkeekö sarkasmin...?) niin pakkohan se oli heti alkaa etsiä sieltä isoimpien autojen joukosta. Se vaan tuo kulutuksen pompsahtaminen 5L dieseliä sataselle ---> 10Ldieseliä sataselle saattaisi aiheuttaa jonkinmoisen loven kukkaroon joten yritän hillitä itseni.
Tässä on ollut kaikenlaista kiirettä ja hulinata, ei aina niin mukavia juttuja henkilökohtaisessa elämässä, mutta onneksi siihen mahtuu koulun loppuminen eli valmistuminen ja siitä taisin edellisessä kirjoituksessa mainita. Töissä on kiirettä, tottakai, mutta edelleenkin se on se voimavara, yksi muiden joukossa, millä on selvitty vaikeistakin päivistä vaikka toisinaan tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja mennä makaamaan sohvalle. Ei siis työn takia vaan niiden henk.koht. asioiden takia. Sitä en ole kuitenkaan tehnyt ja jokaikinen kerta kun oon vaan mennyt ja ohjannut tunnit, hieronut tai tehnyt jalkahoidon niin hupsis sitä huomaakin jotta ei väsytä, ei kenkuta, ei ota päähän eikä tee mieli lyödä hanskoja tiskiin. Ihmiset saa vaan niin hyvälle tuulelle, siinä piristyy itsekin! :)
Toinen, tai oikeastaan ensimmäinen asia mikä saa jaksamaan, on ystävät. Voi taivas miten pitkäpinnaisia niiden pitääkään olla kun jutut jatkuu, tosin osin itsestä riippumattomista syistä, samana kuukaudesta toiseen. Toivois vaan että sitä muistaa kiittää tarpeeksi usein ja olla kiitollinen siitä että on hyviä ihmisiä ympärillä. Silloin kai voi muistaa sen että kyllä suurin osa ihmisistä on hyviä.
Kolmas asia millä jaksaa on se mitä tässä blogissakin olen aika pitkälti käsitellyt, eli harrastukset. Vähän ristiin toki menee työ ja harrastukset mutta siinä käy siis niin ettei töissä aina muista että on töissä. :) Monipuolisesti oon yrittänyt harrastella edelleen, eli juoksu, sali, spinning, bootcamp, kahvakuula, zumba, vesijuoksu, lätkä, pumpissakin kävin tänään ja kävelemässä tulee käytyä viikoittain useamman kerran.
Nythän omat jumpat jää pikkuhiljaa tauolle joten joulutauon aikana ehtinee käydä useammin Joensuussa jumpilla, toivottavasti myös FitnessArmyssa, ai kun olis kivaa! Ja nukkuminen on suunnitelmissa lomalla myös. Ei kai sitä väsynyt ole jos nukkuu kaksi tuntia silleen että kello soi koko ajan...
Ruokapuolesta sen verran jotta ainahan se on mielessä että no niin, pitäisi kireämpi olla...Se vaan tuottaa näillä liikuntamäärillä hankaluuksia se dieetti. Perjantaina tulikin innostuttua antidieetille ja tuoreiden joulutorttujen syöntiin (joo tiedän ettei se ole karppia...) ja arvatkaas kuin hirveä olo oli lauantaina...Jopa närästi, mitä ei koskaan tapahdu vaikka söisin mitä! Ehkä sitä sitten jouluun asti jaksaa olla herkuttelematta nyt...Ainakin kun taas kerran kuuli että läskihän sitä on, ihan useampaan kertaan toistettuna että varmasti ymmärrän. Joo-o. Ja sehän on yks ja sama olenko, koska tiedän että tätä nimittelyä käytetään vain koska se on pahinta mitä entiselle anorektikolle/bulimikolle voit sanoa. Jos se nyt on jo ylipäänsä naiselle hirveää niin kyllähän ensimmäinen reaktio itsellä ainakin on että tekee mieli lopettaa syöminen. Ja joutuu ihan toden teolla järkeilemään itselleen asiat ettei lähde lapasesta.
Näihin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa (No ei, mutta pakko on lähteä ruokkimaan koirat ja painua nukkumaan että saa edes vähän yli neljä tuntia olla kyljellään...) joten yritän seuraavan kerran jatkaa ennenkuin alkaa tulla huomautuksia! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti