Tässä ei ole ehtinyt kirjoittelemista eikä oikein mitään muutakaan miettiä. Ottaisin kai stressiä jos ottaisin stressiä? Joskus vähän kai niin käykin, mutta lähinnä silloin kun katson kirjanpitoa odottavia papereita kauhunsekaisin tuntein ja miettein että milloin ylipäänsä ehtisin käydä niiden kimppuun, kuinka paljon se pino on siihen mennessä kasvanut ja kuinka paljon kassa heittää. Viimeistäänhän se sitten vuoden lopussa on tehtävä...:D
Mikäköhän siinä on että mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän tuntuu että on aikaa? Onhan se totta että ihan kaikkea ei ehdi (niinkuin vaikka kirjanpitoa...) mutta kuitenkin tuntuu että eihän tässä nyt niin hätä ole kun kerran työt hoituu, harrastukset ja kotihommatkin jotenkuten. Käytännöllisyyttä toki on aina syytä opetella ettei edes sotke kämppäänsä niin pahanpäiväisesti jotta pelkkään raivaamiseen menee kuusi tuntia. Muistuu mieleen mitä äitini joskus sanoi "vie mennessäs, tuo tullessas" ja sillä kyllä pärjää aika pitkälle! (Ja sillä ettei jätä niitä tavaroita käsistänsä siihen mihin ne sattuu tipahtamaan) Okeii, piha kyllä reuhottaa...Ja hiukan siistimpää voisi olla...Ja vessa pitäisi pestä...Jajajaja...
Mutta kun on niin mukavasti töitä ja kivasti treenejä, monia jumppia ja paljon muuta tähdellisempää. Sarjakin alkaa viikonloppuna, että sitä ollaan taas ihan lätkässä. Kotipelillä aloitellaan, alkaahan tuo vähän jännittää...:)
Treenit on aika perusjuttuja, mitä tähänkin asti (onko sitten ihan perus tai normaali, siihen en puutu, se on perusjuttu minulle...), salitreeneihin vaihtelin liikkeitä ja oon tehnyt välillä kiertoharjoitteluna jotakin FitnessArmyssa opittua yhdistettynä kahvakuulaan ja rinnallevetoon yms. Lätkätreenit meinaa joskus takkuilla mutta se johtuu aika pitkälti siitä että molempina treenipäivinä on kaksi jumppaa juuri ennen treenejä. Ammatinvalintakysymys. :) Juostua tulee joka aamu, ilman sitä ei herää, jumpissa oon käynyt sen mitä ehtii, eli pe, la, su vaihtelevasti zumba, pumppi, spinning ja bootcampissa kävin ensimmäisen kerran viime viikolla. Huippua! Minuutti aina kutakin liikettä, kahvakuulalla, käsipainoilla ja ilman välineitä. Mukavaa vaihtelua pelkkään kahvakuulaan, kyllä mulle 3h viikossa sitä lajia riittää...:D Pumppi on kidustusta ikuiselle punttaajalle, arvatkaas vaan mitä maksimissaan kymmenen toiston sarjoihin tottuneet lihakset sanoo kun niille annetaankin tehtäväksi pumppailla useampi kymmenen toistoa putkeen...Huhhuh.
Ruokailu on ollut hankalaa...Se on siis hankalaa jo ihan siinä mielessä että missä välissä syödä ja mitä kun on jumppaa ja jumppaa ja jumppaa...On myös ollut hankala yrittää lopettaa dieettiä, mutta toisaalta sitä ei jaksa jatkaakaan kaiken tekemisen keskellä. Tavoitteesta uupuu 4-5kg ja se ettei paino juuri nyt laske, masentaa. Koko ajan mielessä käy että pitäisi kiristellä. Se on kai juurikin sitä että kerran syömishäiriö, aina kummallinen suhtautuminen itseen ja ruokaan. Sitten kun tasapainoilet siinä välissä ja yrität toimia normaalisti ja niin että itsellä olisi oikeasti hyvä olla niin kyllähän se on haastavaa. Siinä yksi asia siis missä riittää parannettavaa ja korjausta omissa asenteissa.
Eiköhän siinä tältä illalla, joutaa nukkumaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti