Heti alkuun aihe on muuta kuin treenit. Hiukan surullisemmissa merkeissä on menty, puolitoista viikkoa sitten rakas Minttu eli Taka-Tapiolan Merimiina (s. 20.10.2000) piti nukuttaa ikiuneen. Jalka alkoi alunperin vaivata jo useita viikkoja sitten, ei pahasti, mutta huomasin että ontui toista takajalkaa välillä. Sitten tilanne paheni, ja paikallisen eläinlääkärin kanssa puhelimessa sovittiin että aloitan vanhukselle särkylääkkeet, epäilynä oli nivelrikko. Pari päivää meni kivasti, Minttu oli kuin nuori neitonen, pirteä kuin mikä (paitsi sitähän se oli ihan loppuun saakka...) mutta astui jalalla hyvin, olin jo ajatuksissani viemässä lenkille...Kunnes tilanne paheni äkkiä niin ettei lauantaina 18.5 enää astunut jalalle ollenkaan vaan laahasi perässään, jalka näytti jopa sille kuin se olisi ollut sijoiltaan, Minttu piti sitä kummallisesti toisen jalan takana. Olisin halunnut viedä Mintun paikalliselle eläinlääkärille, koska hän on aina niin hienosti hoitanut, myös Minttua vuosia sitten kun oli vatsalaukunkiertymä (sitkeä hurtta, siihen kai useinkin kuolee, vaan ei Minttu <3) mutta tilanne oli niin pahannäköinen että soitto päivystävälle ja nokka kohti Joensuuta. Itkin jo katsoessa koiraa, silmistä tiesin että takaisin ei tulla...Röntgenkuvat osoittivat sen kyllä täysin todeksi. Niin pahasti haurastunut toinen reisiluun pää ettei sitä käytännössä edes näkynyt. Eläinlääkäri ei osannut täysin sanoa oliko haurastunut vai jo peräti murtunut, mutta toki suositteli eutanasiaa, kirurgian (Täh? Mitä sille edes olisi voinut tehdä? Tekonivel...?) ja kipulääkkeiden sijaan. Minä sanoin siihen että ilman muuta, tiedän kyllä että se olisi vain Mintun kärsimystä ja samalla kärsisin itsekin. Oli hirvittävää katsella jo se yksi päivä kun tajusi että nyt ei kaikki ole ihan oikeasti kunnossa. Ja niin Minttu sitten nukutettiin...Eläinlääkärin kunniaksi täytyy sanoa jotta antoi aikaa olla ystävän vierellä ja varmisti vielä että ei enää sydän lyö, jonka jälkeen tehtiin vielä paperit valmiiksi tuhkaukseen toimittamisesta. Mietin vaan että kuinkakohan paljon se mies kohtaa itkeviä naisia...:) Tänään oli tullut ilmoitus jotta tuhkauurna odottaa postissa, onhan se eräänlainen piste, hautajaiset tavallaan...Ikävä on ja itkettää mutta sain Mintun pitää ennätyksellisen kauan, kokonaiset 12,5 vuotta ja kaikkein parasta on se että Minttua ei koske. Tässä vielä muutamia kuvia Mintusta, ihan niitä viimeisiä.
Muistoissani aina, Taka-Tapiolan Merimiina "Minttu"
20.10.2000-18.5.2013
Kaksi kotona olevaan Samba ja Junnu ovat saaneet kyllä extrahuomiota parkuvalta emännältä ja yösijan patjalta vierestä. :D Tässä vähän talvisempaa kuvaa, lenkille lähdössä Samba+Junnu
Ja sohvallahan meillä ei tosiaan saa olla...:D
Muihin aiheisiin: Eväksistä ja treenistä sen verran että sokerin käyttö on pitänyt jättää minimiin, yksinkertaisesti siksi että on niin huono olo siitä ja se ei kertakaikkiaan sovi minulle ja kaiken lisäksi lisää ahmintaa jotta eiköhän se kokeilu ollut siinä. En edelleenkään ole alkanut millekään dieetille vaan pyrin tasapainoon mutta sokerinsyöminen vaan EI SOVI minulle. Kyllä se meinaan kuitenkin lähti lopulta lapasesta. Ilmankin pärjää niin tällä mennään...
Treeniä on ollut aikamoiset määrät, johtuen omista jumpista (Kahvakuula, bootcampfit, reisipakaravatsa, hitkickfit, steppumppi, ja zumba...) ja sitten kun on hullu niin pitää ajella vielä Joensuuhun muiden tunneille, on spinning, bodyarmy, reggaeton ja zumba. :D Harmi vaan kun reggaeton nyt loppuu kesäksi...:/ Mutta onneksi on zumba! Harmittaa kun en ole useampaan viikkoon päässyt, jotenkin ollut kaikenlaista, viime viikolla käytiin naapurin tyttöjen kanssa tyhjentämässä Ikeaa, mikä olisi onnistunut paremmin jos olisi ollut enemmän tilaa. :) Salilla oon tehnyt treenit aika fiilispohjalta, yritän laitella jossain vaiheessa painoja ja sarjoja ylös jotta sais tännekin vähän tuloksia. :) Ihana kevät ja kesä ja taas koko ajan eteenpäin, surusta huolimatta. Mutta niinhän se vaan on, elämässä joutuu luopumaan sellaisistakin mistä ei haluaisi ja on vaan pakko oppia elämään sen kanssa. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti