Uusia haasteita ja vanhoja tuttuja juttuja!

Kesäjumppakausi pyörähti käyntiin, ensimmäistä kertaa tavallaan, koska täällä meilläpäin ei ole kesäisin juuri jumppia ollut. Vähän vaihtelevalla menestyksellä on jumpat lähteneet pyörimään ja tänäänkin taisi hyvä ilma vähän verottaa porukkaa. Katsotaan nyt miten menee, toivottavasti saan kaikki pyöriteltyä läpi kesän niin on vaihtelua tässä työelämässä. :)

Samalla on sitten lisääntyneet jumpat myös muualla, siis omalta osaltani käynti muiden jumpissa. Ihanaa kun pääsee taas BodyArmyyn, Spinningiin ja uutena juttuna Reggaetoniin ja onhan sitä Zumbaa ja ReisiPakaraVatsaa jajajajaja...Ensimmäiset spinningkengätkin tuli ostettua kun olivat tarjouksessa


Ja voin sanoa jotta onpa muuten parempi polkea! ;D

Treenit on kulkeneet ihan mukavasti, jostain syystä kirjaaminen on jäänyt ja oon mennyt aika tuntumalla, johtuen aika isosta jumppatuntimäärästä viikottain joutuu vähän salihommiakin passailemaan. Aina mennään täysillä mutta ei vaan kertakaikkiaan pysty tekemään ainakaan kauhean voimapainotteista treeniä, lihashommilla eteenpäin ja ehkä edelleen siitä "toiminnallisempaa" eikä niin paljon raskaita perusliikkeitä tms. Muuten tulloo Junttura Kanttura jos ei sitä jo liene. :)

Syömishommien kanssa on "taisteltu" ja menty PALJON eteenpäin. Huomaa sitten treeneissä ja jumpissakin sen kuinka jaksaa paljon paremmin kun antaa itselleen luvan syödä eikä aina vaan yritä epätoivoisesti kiristellä ja kiristellä, vieläpä liian pienillä kaloreilla. Kyllä, olen paljon painavampi kuin viime kesänä ja joku siitä joskus voi huomauttaakin, ja joo, ainahan se mielessä on että voisi olla kireämpi. Kaiken kaikkiaan se kieltäymysten tie ei kuitenkaan vie kauas eikä kanna pitkälle koska ei osaa syödä oikein niin että se paino pysyisi siinä mihin sen saa laskettua. Ja viime kesän painonlaskun hinta oli yli puolen vuoden ongelmat hormonitoiminnan kanssa niinkuin se naisilla tuppaa usein käymään joten parempi näin. Eikä tarvitse kytätä joka suupalaa. Mie olen syönyt jopa SUKLAATA!

Fazerin Keksicrisp, niin ihanaa!!
Tätäkin piti maistella....

Poikkeuksena "aiempaan" elämään, syöminen ei ole lähtenyt "lapasesta". Tajusin kai että ongelma on pään sisällä eikä itse ruuassa kun aloin koko ajan vain enemmän ja enemmän rajoittaa syömisiä kun "tämä, tämä, tämä ja tuo" aiheuttaa huonoa oloa ja ahmimista jajaja...Loppujen lopuksi tuntui että enhän mie voi syödä yhtään mitään. Kunnes juttelu ystävän kanssa avasi silmiä että nyt riittää rajoitukset. Että se ongelma ei ole ruuassa vaan minussa ja minun asenteissa, ajattelutavassa.

Tällä nyt sitten mennään, katsotaan kuin käy. Vaaka on saanut olla ihan omissa oloissaan, ajattelin että nyt riittää se ramppaaminen ja jatkuva itsensä soimaaminen. Ja olo on ollut hyvä. Joskus kun kuulee kehuja, ei niitä silti osaa ottaa itselleen vaan miettii niitä kaikkia huonoja puolia mitä itsestään voi löytää, mutta hyvällä tiellä ollaan ja eikun etiäpäin! :) Hyvää yötä!