Lauantai-iltaa!

Herätyskelloja on kai syytä laittaa ihan useampi aamulle soimaan...Aikainen herätys aamulla ja eikun valvottaa vaan. Viime yönä sain muutaman viikon ajalta kertyneitä univelkoja pois mutta saattaahan niitä ensi yönä taas tulla lisää, univelkatunteja.

Elämäntilanne on viime kuukausina vaatinut veroaan ja onhan tämä elämä välillä kiireistä ihan omasta syystäkin...:) Ei oikein jaksa keskittyä muuhun kuin treeniin, työhön, ihan omaan itseen siis tavallaan. Pyrin kyllä pitämään tärkeät suhteet yllä edes soittelemalla ystävien kanssa ja onneksi ehtii näkemäänkin, mutta millekään ylimääräiselle tai uudelle ei ole aikaa ja jotenkin kai sitä tekee alitajuisesti omasta tilanteesta sellaisen tarkoituksella, jos ymmärrätte mitä tarkoitan...:D

Ihanaa on kyllä kun jumpat alkoi! Se on vaihtelua, olisi mukava kun niitä olisi ympäri vuoden, kauhean lyhyt on tämä opiston kausi. Pitää vähän tehdä tiedusteluja, olisiko porukkaa kesälle myös ainakin pariin jumppaan, voisin vaikka laittaa pari ryhmää pyörimään firman kautta jos ei opistolta ole halukkuutta kyseiseen asiaan.

Viime aikoina on kyllä ihan hurjiintunut tuo ajatuksenjuoksu kun on alkanut ihan kamalasti kiinnostaa tuo zumba-ohjaajakoulutus. Jotenkin vaan miettii että no, oliskohan minusta sellaiseen, pystyykö sitä tekemään itse niitä koreografioita, olisiko porukkaa tulossa tunneille jne...Eikähän siinä sinänsä mitään, voihan sitä käydä koulutuksen ja miettiä sitten ja pitää muutaman tunnin, lähtee sitten siitä käyntiin homma taikka ei...Kallishan se on jotta siksi kyllä mietityttää että sitten pitäisi oikeasti olla niitä ryhmiä mitä ohjata. Mutta jääköön tämä nyt tällaiselle puolijulkiselle pohdintaosastolle...:)

Stressi on kyllä kamala asia. Tosin vielä kamalampaa se tuntuu olevan siinä vaiheessa kun se vähän helpottaa...Kauhee syötätys/turvotus/inhotus ja masennus tuntuu mielessä ja kropassa vaikka kuinka yrittää vaan olla välittämättä ja selitellä itselleen jotta kyllä se ohi menee. Ja edelleenkin kun on Wanha Syömähäiriöinen niin pienikin heilahdus painossa sinne tänne saa myös mielialan heilahtamaan sinne tänne. Neuvojahan tulee ja on tullut paljonkin. "ei tarvii laihduttaa" ja "nestettä se vaan on", "kyllä se poistuu ihan itsestään", "älä punnitse itseäsi niin usein", "pitääkö liikkua niin paljon", "pitäisit välillä viikon tauon salilta, vois tehdä hyvää". Okeii, lähimmät tietää että voihan sitä neuvoa, en kuuntele luultavasti kuitenkaan. :D Joka tapauksessa, mie oon päättänyt tehdä niin kuin oon päättänyt tehdä. Ja teen sen omaa päätä ja kroppaa kuunnellen, niinkuin se mulle sopii. Edelleen aion siis liikkua paljon ja kyllä, minä aion pudottaa ne muutamat viimeiset kilot niinkuin olin suunnitellut. :)

Edellisenä yönä otin tosiaan univelkoja pois, mikä tarkoitti sitä etten ehtinyt spinningiin/bootcampiin, mutta univaje alkoi olla sitä luokkaa että kerrankin oli pakko tehdä tällainen ratkaisu. Varsinkin kun koko päivä oli töitä. Tai...Piti olla, mutta viimeinen asiakas jätti tulematta, joten istuskelin muutaman tunnin tietokoneella tehden ruokavaliota joka PITI olla valmis jo viimeistään eiliseksi, mutta koko torstai meni pakollisia asioita hoidellessa Joensuussa joten se siitä ruokavalion teosta. Lenkillä kävin siis, salilla tein vatsat, nekin ihan kauhean laiskasti jotenkin (onko se näitä naistenjuttuja kun silloin aina tuntuu että ei tule edes hiki eikä huvita...), kävin hoitamassa sosiaalisia suhteita eli lenkillä hyvän ystävän kanssa ja sieltä meninkin sitten töihin ja kauhealla kiireellä kotiin jotta ehdin sen viimeisen asiakkaan ottaa vastaan joka ei sitten tullutkaan, muutama tunti koneen ääressä istuskelua, kunnes kalorit, hiilarit ja vitamiinit vilisti silmissä...

Aamuksi on kamppeet pakattuna valmiiksi, suunta lätkäpeliin Lappeenrantaan...Ai niin, kuvia on tulossa kun saan puhelimen huollosta, jos eivät ole koko muistia siitä tyhjentäneet...:) Hyvää yötä!

Menoa ja meininkiä!

Tässä ei ole ehtinyt kirjoittelemista eikä oikein mitään muutakaan miettiä. Ottaisin kai stressiä jos ottaisin stressiä? Joskus vähän kai niin käykin, mutta lähinnä silloin kun katson kirjanpitoa odottavia papereita kauhunsekaisin tuntein ja miettein että milloin ylipäänsä ehtisin käydä niiden kimppuun, kuinka paljon se pino on siihen mennessä kasvanut ja kuinka paljon kassa heittää. Viimeistäänhän se sitten vuoden lopussa on tehtävä...:D

Mikäköhän siinä on että mitä enemmän on tekemistä, sitä enemmän tuntuu että on aikaa? Onhan se totta että ihan kaikkea ei ehdi (niinkuin vaikka kirjanpitoa...) mutta kuitenkin tuntuu että eihän tässä nyt niin hätä ole kun kerran työt hoituu, harrastukset ja kotihommatkin jotenkuten. Käytännöllisyyttä toki on aina syytä opetella ettei edes sotke kämppäänsä niin pahanpäiväisesti jotta pelkkään raivaamiseen menee kuusi tuntia. Muistuu mieleen mitä äitini joskus sanoi "vie mennessäs, tuo tullessas" ja sillä kyllä pärjää aika pitkälle! (Ja sillä ettei jätä niitä tavaroita käsistänsä siihen mihin ne sattuu tipahtamaan) Okeii, piha kyllä reuhottaa...Ja hiukan siistimpää voisi olla...Ja vessa pitäisi pestä...Jajajaja...

Mutta kun on niin mukavasti töitä ja kivasti treenejä, monia jumppia ja paljon muuta tähdellisempää. Sarjakin alkaa viikonloppuna, että sitä ollaan taas ihan  lätkässä. Kotipelillä aloitellaan, alkaahan tuo vähän jännittää...:)

Treenit on aika perusjuttuja, mitä tähänkin asti (onko sitten ihan perus tai normaali, siihen en puutu, se on perusjuttu minulle...), salitreeneihin vaihtelin liikkeitä ja oon tehnyt välillä kiertoharjoitteluna jotakin FitnessArmyssa opittua yhdistettynä kahvakuulaan ja rinnallevetoon yms. Lätkätreenit meinaa joskus takkuilla mutta se johtuu aika pitkälti siitä että molempina treenipäivinä on kaksi jumppaa juuri ennen treenejä. Ammatinvalintakysymys. :) Juostua tulee joka aamu, ilman sitä ei herää, jumpissa oon käynyt sen mitä ehtii, eli pe, la, su vaihtelevasti zumba, pumppi, spinning ja bootcampissa kävin ensimmäisen kerran viime viikolla. Huippua! Minuutti aina kutakin liikettä, kahvakuulalla, käsipainoilla ja ilman välineitä. Mukavaa vaihtelua pelkkään kahvakuulaan, kyllä mulle 3h viikossa sitä lajia riittää...:D Pumppi on kidustusta ikuiselle punttaajalle, arvatkaas vaan mitä maksimissaan kymmenen toiston sarjoihin tottuneet lihakset sanoo kun niille annetaankin tehtäväksi pumppailla useampi kymmenen toistoa putkeen...Huhhuh.

Ruokailu on ollut hankalaa...Se on siis hankalaa jo ihan siinä mielessä että missä välissä syödä ja mitä kun on jumppaa ja jumppaa ja jumppaa...On myös ollut hankala yrittää lopettaa dieettiä, mutta toisaalta sitä ei jaksa jatkaakaan kaiken tekemisen keskellä. Tavoitteesta uupuu 4-5kg ja se ettei paino juuri nyt laske, masentaa. Koko ajan mielessä käy että pitäisi kiristellä. Se on kai juurikin sitä että kerran syömishäiriö, aina kummallinen suhtautuminen itseen ja ruokaan. Sitten kun tasapainoilet siinä välissä ja yrität toimia normaalisti ja niin että itsellä olisi oikeasti hyvä olla niin kyllähän se on haastavaa. Siinä yksi asia siis missä riittää parannettavaa ja korjausta omissa asenteissa.

Eiköhän siinä tältä illalla, joutaa nukkumaan. :)

Palautumisesta...

Viimeaikoina oon kuullut paljon kyselyä viikottaisesta treenimäärästä ja siitä kuinka ehdin palautua. No, saman kysymyksen äärellä taidan jumppakaudella olla itsekin, treenien tuntimäärissä en edes pysy mukana mutta paljonhan sitä tulee. Tällä hetkellä omista jumpista, siis joita ohjaan, tulee sellaiset 14 tuntia viikkoon, joskin osahan näistä on kevyempiä. Kahvakuulatunteja on kolme, "perus"jumppia (joissa joko ilman välineitä tai esim kuminauha/gymstick/keppi) kuusi, kevyempiä jumppia kuten eläkeläisryhmiä kolme ja vielä kaksi  istumajumppaa.

Siihen päälle sitten joka-aamuinen juoksulenkki, omat salitreenit 5-6 kertaa viikossa, jääkiekkoa 2krt/viikko + extrana PALAUTTAVAT kävelylenkit yhdistettynä sosiaalisen tapahtumaan hyvien ystävien kanssa sekä ajan niin salliessa zumba/pumppi/spinning Fittarilla. Unohtamatta tietenkään sitä että pelit alkaa kohta...:D Salitreenejä olen toki muokannut nyt hieman "toiminnallisemmaksi" koska eihän tähän nyt mitään puhdasta voimaa viitsi edes yrittää alkaa hankkimaan eikä se toisaalta ole tarkoituskaan, vaan se lihas, vaikkakin pitäisi välillä kait sitä voimaakin treenata? Lähinnä oon yrittänyt treenata sitä ns. pääliikkeissä kuten penkkipunnerrus ja voimataso on kyllä edelleen dieetistä huolimatta pysynyt jokseenkin samana joten kai sitä treenaamisen/ruokailun suhteen jotain ainakin tekee oikein.

Treenimäärät siis ovat aika isoja, mutta kyllä se vaihtelevuus ja toiminnallisuus kovasti auttaa siihen ettei tule totaalijumitusta, tietynlainen tottuminenkin varmaan tapahtuu. Treeni on niin monipuolista, ei esimerkiksi pumppia ja zumbaa voi verrata mitenkään keskenään. Juurikin esimerkiksi zumba palauttaa ja nollaa pään, koska joudut keskittymään täysin siihen mitä teet. Jos hankkisin valmentajan, en tiedä mitä se sanoisi? :D Jos alkaisi tehdä vielä kovempaa punttia esim. kisoja varten niin voihan se olla että jostain joutuisi tinkimään, en tiedä? Minulle tämä sopii ja vaikka joskus saankin kavereilta kasapäin lehtiä jossa puhutaan liikuntariippuvuudesta niin tietäähän ne että turha on yrittää järkeä takoa päähän. Ja niin kauan kun asiat tuntuu hyvältä niin en niitä aio yritttää muuttaakaan. Pieniä muutoksia treeniohjelmaan, kunnolla unta, hyvät lisäravinteet, vitamiinit ja tarpeeksi ruokaa on ainakin miun neuvo palautumiseen. Itse en käytä esimerkiksi palautusjuomia ollenkaan, koska en kertakaikkiaan saa niitä alas, proteiinipatukoita sen sijaan sitäkin enemmän.

Leaderin kanelipulla, ah niin ihanaa!!! :) Ja tietenkin vähähiilihydraattinen.

Kreatiinia menee tosiaan myös, en käytä monohydraattia sen aiheuttaman nesteen kertymisen vuoksi vaan lähinnä tätä alla olevaa tuotetta on mennyt, toki eri firmojen valmistamaa, ikuinen tarjousten orja kun olen...

Tehonlisäykseen ja pumppiin yms oon syönyt tätä:

Olihan muuten melko hassu tunne kun ensimmäisen kerran noudatin ohjetta ja tempaisin kolme tabua tyhjään mahaan. Vartin päästä olin tulipunainen ja kutiseva, myöskin melko lailla huvittava näky muutenkin, veikkaan kun tanssahtelin "tuskissani" ympäri kämppää. Joskus tein myös sen virheen että otin annoksen just ennen salille menoa. Kiva oli siellä sitten pällistellä naama ja joka paikka, ihan  tulipunaisena...Vahingosta viisastuu ja samalla myös säästää kun riittää 1-2 tablettia kerrallaan...Melko tehokasta, suosittelen!

Treeniin tehonlisääjänä käytän myös joko kofeiinia tai ihan rasvanpolttajia/tehonlisääjiä. Kummasti hiki irtoaa ja jaksaa tehdä, erityisen toimivana oon huomannut sellaiset rasvanpolttajat jotka sisältää cayennepippuria, kuten tämä:

Löytyy mm. verkkokaupasta ja ihan paikan päältä Kuopiosta (luulisin) www.geevoima.fi Ja löytyy valitettavasti myös kaikenlaista ihanaa vaatetta...:D

Tämän päivän urheilusta sen verran jotta aamulla oli se juoksulenkki, jonka jälkeen ehdin kivasti tehdä kotihommia, pestä pyykkiä, tiskata ja lämmitellä uunit ennen salitreenejä, jotka kulkivat ihan kivasti kun tein penkkiä parin viikon tauon jälkeen, sarjat 3, toistomäärä sarjassa 3-4, painoa 60kg. Ihan kiva sinänsä että paino on sama jolla tein kun olin itse noin 15-17kg painavampi. Jei! Voidaan siis varmaankin sanoa että voimataso on vähintäänkin säilynyt ennallaan.

Salin jälkeen oli ohjelmassa hierontaa  (siis töitä, en itse valitettavasti päässyt murjottavaksi...) jonka jälleen kaksi tunnin jumppaa, sieltä suoraan lätkätreeneihin (en jaksanut ihan oikeasti yhtään mitään kun oli niin nälkä että se siitä palautumisesta...). Kotona ensimmäisenä sauna tulille ja "pakolliset" kuviot tuli hoidettua saunan lämmetessä eli koiran ruuat veteen turpoamaan, pyykkikone täyteen hikisiä treenivaatteita ja pyörimään, lätkävehkeet kuivumaan, autosta ylimääräiset tavarat pois huomisen töitä ajatellen ja kahvakuulaohjelman suunnittelu huomiselle. Sauna tietenkin virkisti, joten tässä nyt istun ja kirjoitan ja mietin kauhulla huomista aamua...Pyykkikone kuuluu pysähtuneen joten enköhän virittele treenivaatteet kuivumaan huomista varten ja lähden sen jälkeen näkemään PALAUTTAVIA unia. :)